EUTANASIASTA...

Vilahtipa ohi korvien tossa joku eutanasiaa koskeva keskustelu niin aattelin jakaa ajatukseni tästä joskin vakavasta aiheesta... En tiedä mitä valtaosa siitä ajattelee,mutta mulle se nyt on ihan paskan hailee..siis mitä muut ajattelee,toivoisin vaan että useampi ihminen olisi tämän asian puolesta eikä sitä vastaan.. Tosiasiahan on se että kukaan meistä ei pyytänyt tulla syntyneeksi,ei saanut valita vanhempiaan, kasvuympäristöä, sukupuolta eikä paljon muutakaan..tietenkin ihminen jossakin elämänsä vaiheessa päättää itse omista valinnoistaan ja millaiseksi elämänsä haluaa rakentaa,tai ainakin mihin pyrkiä ja jokaisen on pelattava niillä korteilla mitkä on jaettu,huijatakkin voi,näin se on pelin henki vähän joka asian suhteen,jotkut huijaa muita ja jotkut itseään,jotkut enemmän ja jotkut vähemmän mutta se on sellainen se elämän selviytymisopas että kyllä sen aika pitkästi itse omilla valinnoillaan,virheillään ja onnistumisillaan luo ei sitä kukaan valmiina saa.. (käväisi tossa mielessä nuo Paris Hilttonit ja muut Onassikset ja ökyrhahakkaat joiden suurin ongelma on se että niillä on liikaa mahdollisuuksia ja ei juurikaan mitään minkä eteen tarvitsisi elämässään nähdä vaivaa..epistä,mutta ei se taida kovin glamouria olla olla se pintakiilto kun sisältö on yhtä onneton kun tavallisen tallaajan jos ei jopa onnettomampi kun ei koskaan ole ollut varsinaisesti oikeita ongelmia elämässä...no taas mun ajatus lähtee rösyämään..) Ei ole käyttöopasta elämään..ei..mutta kuolemaan voisi sellainen olla, koska se on todistetusti ainoa asia mikä meidän jokaisen on tehtävä,siitä kun ei selviä edes rahalla..
Jos joku nyt luki tuota mun edelleistä vuodatusta -mielessä vamppi peilissä tankki- niin tuli varmaan selväksi että olen sen kuoleman nähnyt omakohtaisesti liippaavaan aika läheltä..jo vuosia vuosia aiemmin mutsin kerran ollessa sairaalassa se oli kysynyt saako siellä olevalla saattohoito osastolla vierailla vaikka ei tuntisikaan ketään potilasta,no lupa heltyi ja mutsi raahas mut sinne katselemaan niitä kuolevia ihmisiä..(tämä on tapahtunut joskus n.1993) Sen mielestä mun piti saada perspektiiviä siihen miten jotkut ihmiset joutuu kärsimään ja tekmään hidasta ja varmaa kuolemaa samalla kun me naristaan pikkuasioista..no enhän mä silloin siitä oikein mitään irti saanut mutta kyllä sitä tossa on vuosien mittaan tullut pohdiskeltua,varsinkin sitten kun se sattui omalle kohdalle,siis se epätietosuus selviänkö mä kun ei lääkäritkään ensin tuntunu tietävän miksi se pumppu ei toimi..no se siitä taas.. Nyt mä ymmärrän ja osaan arvostaa saattohoidon merkitystä ja niitä jotka sitä työtä tekee,ei varmaankaan ihan heikolla psyykellä varustetun työ..vai mitä? Mutta miksi vain se saattohoito,ihmisten annetaan kuihtua pikkuhiljaa pois ja jos älli pelaa niin miten brutaalia on seurata itse itseään kun menettää vähitellen oman kehonsa hallinnan,liikkuvuuden ja jopa mielensä hallinnan..kuvitelkaa itse miltä tuntuisi menettää aisti kerrallaan ja pikkuhiljaa ajautua siihen että kuset pussiin ja paskannat housuusi ja jonkun tehtäväksi jää perseen pyyhkiminen ja olla kyvytön edes peseytmään itse..äärimmäisen nöyryyttävää..voin puhua omasta kokemuksestani,ja voin luvata että koko elämäni aikana en ole tuntenut niin nöyryyttävää mielentilaa,itkinsuihkussa itkin kun puettiin,itkin kun alusastiat tyhjättiin..se oli KAMMOTTAVAA! Mutta mulla oli onni myötä en tehnyt kuolemaa vaan paranin..mutta entäs ne ihmispolot jotka tietävät kuolevansa,varmasti toivovatkin sitä jo ihan vaan siksi että se avuttomuus mistä ihminen alkaa onko se oikein että se sama avuttomuus pitää kokea kuollessakin,aikuinen ihmine on kuitenkin hieman eriasia kuin pieni lapsi joka tarvitsee sen avuttomuuden selvitäkseen ja kehittyäkseen ihmiseksi,eikö meillä jokaisella olisi oikeus päättää millä tavoin täältä lähtee? Koko eletty elämä kokemuksineen muistoineen hautautuisivat sen avuttomuuden taakan alle,ja häpeän siitä ettei kykene huolehtimaan itsestään. Kuitenkin jokainen joka sairastuu terminaaliseen sairauteen ymmärtää sen että jos hoitokenoja ei ole ja kuolma on fakta,niin miksi pitkittää sitä,ymmärrän toki että ihmiset haluavat hyvästellä rakkaansa ja saada aikaa hyväksyä kuolemisen vääjämättömyys ja lopullisuus,mutta miksi meidä pitäisi alistua sille että että emme saisi päättää elämäämme haluamallammme arvokkuudella!
Mä ainakin jos jotuisin noakkain sen viikateveijjarin kanssa, sopisin diilin että kun on kerran pakko tulla tulen omilla ehdoillani,valitsemassani paikassa,rakkaiden ihmisten läsnäolessa,rauhassa..koska uskon että se lähdön hyväksyminen voi olla jopa helpompaa kun on vielä itse kykenevä siitä päättämään ja välttyy hitaalta kuihtumiselta,omaisethan saattaisitvat vastustaa mutta mitä se heistä kertoo? itsekkyydestä pitää viimeiseen asti kiinni jostakin että se olisi "itselle "helpompaa.. Uskoisin että oma ystäväpiirini olisi onnellinen kanssani siitä että voin tyytyväisenä kaikkeni antaneena nukkua vain pois,heidän edessä sinä saman ihmisenä kuin aina enkä jäisi heidän muistohinsa luurankona,tahdottomana ihmisrauniona sairaalan karseassa metallisängyssä.
En ymmärrä lääkäreiden osittaista plikointia siitä että ihmiselämää pitää pitkittää,eihän se ole edes taloudelliseti kovinkaan kannattavaa päinvastoin,avustettu kuolema tulisi monikerroin halvemmaksi kuin hitaan kituliaan kuoleman odotus..ainakin mun laskuopin mukaan.Jokatapauksessa saatohoitoptilaat yleensä kuolevat suurien kipulääkemäärien aheittamiin komplikaatoihin eli ns.yliannostuseen..
Minä ainakin nostan hattua sille lääkärille jotka ovat ottaneet tämän asian sydämmen asiakseen,ja ovat auttaneet ihmisiä kuolemaan,silti yleinen mielipide ja lääkärikunta tuomitsevat nämä heidän pyrkimyksensä antaa ihmiselle tahdon vapaus päättää omasta elämästään siinä missä kuolestaankin.Minun valintani olisi ehdottomasti avustettu eutanasia jos niin srkeasti käy mutta toivotaan että ei,mielummin kuolisin nukkuessani pois(toivottavasti ei kuitenkan kesken painajaisen,etten jää sinne elämään sitä mun painajaista :) Uskomko kuoleman jälkeiseen elämään..no hyvinkin paljon siksi ajattelenki että se siirtymä vaihen olisi varmasti paljon miellyttävämpi kun on siihen valmistautunut..sitten vaan vuoronumero kouraan mennäänkä hissillä ylös vai tuleeko tulikiven katkunen keikka :/.. Ottakaa kantaa..olis ihan kiva tietää mitä muut ajattelee asiasta ja oliko näissä mun näkemyksissä päätä vai häntää? Loppu se on meilla jokaisella edessa joskus..Olipas hieman synkkä aihen mutta joskus pitää yrittää ajatella vakavastikkin..
i have my moments :D
No mutta pitäkää edelleen itsestänne huolta ja koittakaa olla taspuolisesti vittuilulinjalla niille jotka sen ansaitsee (toivon mukaan ymmärtääkin vielä) ja mukavia niile jotka saa teidät hyvälle tuulelle!
P.S. Tämä loppukaneeti on ihmiselle joka kyllä titää itse ketä tarkoitan kun pyydän että jos kamalia tapahtuu ja konet piirtää viivaa niin lupaathan tulla nyppäseen töpselim seinästä? Mua ei tulevaisuus munakoisona oikein iellytä..saati sitten oliivina...lupaan kaikille että jos kupsahdan niin tulen kummittelemaan,jos ei muuten niin pahana hajuna :D
ÖITÄ JA KÄSILLE TOITÄ,JA JUMALA MIELESSÄ JA HOSUT JALASSA...Nin tai jumala hosuissa ja jalat mielessä...et mihin ne laittas...ahahhhahhahha yök!
Olen väsy forgive me!